Quartet Ajaton – review on LongPlay (PL)

Robert Ratajczak closes the review with this valuable thought: “On Early Music in the Latest Way, Quartet Ajaton revives old music by discovering it for an audience who may not have had the opportunity to get to know it before. The 16th and 17th century songs collected on the CD are presented in an extremely interesting and original form. “

“Na Early Music in the Latest Way Quartet Ajaton wskrzesza dawną muzykę odkrywając ją dla odbiorcy, który być może wcześniej nie miał okazji się z nią zapoznać. Zebrane na płycie XVI i XVII-wieczne pieśni, podane są w arcyciekawej i oryginalnej formie.”

Read the full article here in Polish.

“Early music in the Latest Way” reviewed on Donos Kulturalny

“Early Music in the Latest Way” to z jednej strony propozycja dla słuchaczy zaawansowanych, z drugiej niewątpliwy rarytas, szczególnie dla poszukiwaczy muzyki nieoczywistej i oryginalnej. Quartet Ajaton ma bowiem do zaoferowania projekt zdecydowanie unikalny, a przy tym bez wątpienia zaserwowany z wysoką klasą.

“On the one hand, “Early Music in the Latest Way” is a proposition for advanced listeners, and on the other hand, it is an unquestionable rarity, especially for seekers of non-obvious and original music. Quartet Ajaton offers a project that is definitely unique, and at the same time undoubtedly served with high class. “

Read the full article here, written by Krzysztof Komorek.

Quartet Ajaton -levyarvio progressiivisen musiikin verkkolehdessä Colossus

“Taitavien tekijöiden mielikuvituksekas sovitustyö ja kiintoisat musiikkivalinnat ovat tämän albumin vahvuuksia, unohtamatta tietysti poikkeuksellisen tasokkaiden muusikoiden loistavaa improvisointikykyä ja kekseliäisyyttä. Ja lisäpisteitä tietysti digipak -designistä ja mainiosta kansikuvasta, jonka on Juha Tammenpään etsaus. Kuvaako tämä yhtyettä? Ehkä, siksi se on varmaan valittukin!” arvelee Teijo Salminen – ihan oikein. Lue koko juttu.

Joulu- ja synttärilahja samassa paketissa

Itsenäisyyspäivän kynnyksellä sain tiedon minulle myönnetystä Koneen Säätiön 1-vuotisesta apurahasta. Ilo ja onni pärskähtivät ulos kyyneleiden muodossa, ja helpotus kihelmöi ihon alla monen monta hämärää päivää. Samaan aikaan kun vielä nieleskelin hämmennystä, olivat tuntosarvet jo töissä tunnustelemassa maailman menoa, jumppasin aivosolujani ymmärtämään millainen on hyväosaiseksi merkattu paikkani haastavan vuoden kuroessa itsensä umpeen. Olin ollut jo valmiiksi kiitollinen siitä, kuinka mitättömäksi koin oman onnettomuuteni kaiken maailmaa koskettaneen vaikean keskellä.

Ja sitten tämän pehmeän valon lisäksi ylleni laskeutui suoja tuulelta ja kylmältä.

Mia Simanainen 50-vuotisjuhlakonsertissa JaZZanti-konserttisarjassa 5.11. 2020 Kuva: Sakari Puhakka