Mia Simanainen

“Miten pitkälle ihmisääni voikaan riittää!”

Simanainen, Mia: Soi Helvi Juvonen

“Lahtelaislähtöinen muusikko Mia Simanainen löysi sielunsisaren Helvi Juvosesta.” Lue haastattelu ja levyesittely Etelä-Suomen Sanomissa.

Ja voi miten vaivattomasti levyalbumin ja runon merkitysten sisään solahtaakaan Juvos-tuntija Liisa Enwald blogissaan! Otsikolla Valon polkuja (30.3. 2020) julkaistua levyesittelyä lukiessani minusta tuntuu kuin tutkijan tuntosarvet kulkisivat ihoni alla. Niin kiinteäksi osaksi omaa kokemusmaailmaani runot sulautuivat musiikin syntyprosesseissa.

Kuinka pieneen muotoon voin tiivistää tunteen roihun? Tai kuinka moneen kerrokseen jakaa muutaman sanan merkityksen? Vastauksen minulle soi Helvi Juvonen runoillaan, elämällään, satumaisella inspiroivuudellaan. Julkaisu 20.3. 2020.

The title says that the works of the Finnish poet Helvi Juvonen (1919-1959) and her life have had a powerful influence on me, bringing to my life wonderful flaming inspiration, and thus contributing the creation of this music. The album release date March 20, 2020.

My ‘Artist Residency’ in Andalusia is over. This winter I skipped sleeping in hibernation – instead: the four months of sunlight and mild temperatures kept me well on the go. Three more weeks, and my solo album is coming out. Also after two weeks Quartet Ajaton goes to the studio and records the next album.

Omatoiminen taiteilijaresidenssi ja työskentelyni Espanjassa on päättynyt. Suomeen saapuessa sää oli kirjaimellisesti kylmä suihku, mutta neljän kuukauden valon, auringon ja leudon sään yhdistelmä on kyllästänyt minut yhä kestävämpään hymyyn. Ja helppo on hymyillä, kun on soololevy tulossa julkaisuun – enää kolmisen viikkoa. Ja pari viikkoa, kun Quartet Ajaton menee sekin studioon äänittämään uutta levyä.

Heti vuoden 2020 ensimmäiseen neljännekseen on minulta tulossa julkaisuun albumi, joka pohjautuu pitkälle Juvosen runoista nousseisiin tunnekokemuksiini. Musiikilliset tulkintani -osin pitkälle mietityt, osittain irrallisina alkukuvina ilmenneet – on levylle työstetty yhdessä musiikkiteknologi /muusikko /äänisuunnittelija Joonas Outakosken kanssa. Soundimaailma on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kokonaisuudessaan omaa ääntäni, siitä kerrostettua tai muokattua: “soololevy” siis.

Juvostuntija-tutkija Liisa Enwaldin blogista voi lukea lisää vietetyn 100-vuotisjuhlan tunnelmista. (Ks. Puro, päästäinen ja pienuuden voima, julk. 17.11. 2019).

Malagan seudulla vietetään paikallisen Kulttuuriyhdistys Kalevan 30-vuotisjuhlia ensi lauantaina 23.11. Juhliin illalliskorttinsa hankkineet, sekä myös Suomen itsenäisyyttä 6.12. juhlimaan saapuvat, saavat kuulla musiikkiesityksiä minun ja Kari Ikosen laatimina.

“Laulaminen pakkasen maassa on ankaraa työtä, siellä voivat keuhkot pakahtua ja mikä laulaa mitenkin itsensä kuoliaaksi. Vain valmis työ on näennäisen keveä kuin pääskysen lento tai kirkas ja sileä kuin hiottu kivi. Joskus se on samaa kuin tirkistäisi koko yön mikroskooppiin.” (HJ)

Lauantaina juhlitaan Maunula-talossa Helsingissä. Tilaisuuden ‘Iloni on pohjajäätä’ järjestää Mirkka Rekola -seura.

Matka Juvosen runojen maailmaan alkoi minulla kymmenen vuotta sitten, ja siitä alkaen olen pitänyt juuri häntä omanani; kaikista runoilijoista rakkaimpana ja läheisimpänä. Itse olin silloin 39-vuotias, samanikäinen kuin Juvonen kuollessaan. Juvosen sanat ja säkeet puhuttelevat voimallisesti, näkyvät vahvoina kuvina, ja saavat aikaan fyysisiä tuntemuksia. Välillä ne pakahduttavat niin että sielu haukkoo henkeään.

Säveltämiäni runoja löytyy äänilevyiltä tai muulla tavoin julkistettuna. Ahava-yhtyeen “Matka” -levyllä kuullaan Lumottu kevät, Mainen matka, Laulu ja Metsä palaa. YLEn radioteatterille tehty tilausteos “Laulukuunnelma” sisältää niinikään Laulun, sekä runon Kylläinen a cappella sovituksina. Quartet Ajaton videojulkaisulta löytyvät englanniksi käännettynä Elokuun yö – August Night (käännös: Anne Fried), ja Pohjajäätä – Bottom Ice (käännös: Martin Allwood).

Ensi vuoden alkupuolella julkaistava soololevyni koostuu lähes kokonaan Juvosen runoteksteistä – olkoon se syntymäpäivälahjani; kunnianosoitus sanan haltijalle. Lisäksi sekä yhtyeillä että sooloesityksissä olen laulanut ja esittänyt noin kymmenkuntaa tallentamatta jäänyttä runosävelmää. Alan olla Juvosella kyllästetty, mutta en vielä kylläinen – sooloesitys, jossa olisi myös proosaa, tai sadunomainen musiikki-tarina – siinä suuntia, joihin tuleva julkaisu näyttää kuljettavan.

“Iloni on pohjajäätä”, kirjoittaa runoilija Helvi Juvonen, jonka 100-vuotisia juhlistamme tänä vuonna marraskuussa, ainakin Iisalmessa ja Helsingissä. Mitä nuo sanat merkitsevät minulle – ja minkälaista musiikkia kokemuksesta syntyy?

Pian saa musiikki puhua puolestaan. Mutta tulevan albumin yhteydessä valotan tunnelmia myös kirjoittamalla. Tietoa julkaisusta tulee tänne syyskuussa, muutaman keikkapäivämäärän kera.